maanantai 29. huhtikuuta 2013

Mömmömyyrä ja kevätpuutarha

 Myyrän metkut

"Ja Mömmömyyrän möksis on kuin kömpiminen loputon. On käytävää, on mentävää, on tultavaa, on oltavaa, on myyränkolo ja myyränolo. Ja eipä olla möksiskään, vaikkei paljon nähdäkään. Ei olla möksiskään." - Kirsi Kunnas: Mömmömyyrän möksis

 Kuva: Myyrän keot (Lähde: Puutarha.net)

Monelle varmaankin paljastui lumen alta mukavia myyrän kekoja. Muistan omassa puutarhassani kekoja joskus kymmenen vuotta sitten. Taistelin myyriä vastaan kastelemalla kangastilkun myyrän karkoiteaineeseen, joka oli tervaa. Myyrät hävisivät, mutta en tiedä johtuiko karkoiteaineesta vai naapuriin ilmestyneistä kissoista.

Ennen kuin karkoitat myyriä, tarkista onko kyseessä maa- vai vesimyyrä. Maamyyrä on harmiton ja rauhoitettu. Vesimyyrä tekee tuhojaan ja syö kasveja. Jos jotain positiivista hakee myyrän töistä, niin tuleehan maa muokattua.

Kalkitus


 Kuva: Kalkitus (H. Veripää)

Vappu lähestyy ja kasvitkin ovat heränneet kasvamaan, vaikka sää ei vielä ole kesäinen. Minäkin heräsin kevääseen ja kalkitsin monen vuoden tauon jälkeen puutarhani. Innostuin heittelemään kalkkia nurmikoille, kasvi- ja kukkamaille. En malttanut odottaa tuuletonta päivää, joten kalkkia lensi tuulen mukana iloisesti joka paikkaan. Pihakatoksen autotkin peittyivät valkoiseen kalkkikerrokseen. Tulipa enemmän töitä kuin osasin odottaakaan, piti pestä autotkin. Suomessa maaperäaines on luonnostaan hapanta. Kasvit eivät pysty hyödyntämään maaperän ravinteita, jos maa on kovin hapan. Kalkki vähentää maan happamuutta.

Kevätkukkia


Kuva: Orvokit (H. Veripää)

Puutarhassani kukkii tällä hetkellä sinivuokko, esikko ja krookukset. Kiurunkannukset ovat myös hyvällä alulla. Pystykiurunkannusta on omenapuun alla ja se on levinnyt pitkin nurmikkoa. Jalokiurunkannus on kukkamaassa. Jalokiurunkannus on komea pehko ja kukkamaan kaunistus aikaisin keväällä. Jalokiurunkannuksen varret lakastuvat kukinnan jälkeen, eikä sen olemassaoloa enää tiedä kesällä. Kiurunkannukset ovat luonnon kukkia ja tyytyvät vaatimattomaan hoitoon. Eikä minua haittaa, jos ne vähän leviävätkin puutarhassani. Hyvin leviävä ja keltaisen maton muodostava luonnonkukka on pikkukäenrieska. Pehkot ovat jo ilmestyneet, mutta eivät vielä kukassa. Ostin tyhjyyttä ammottaviin kukkaruukkuihini pikkuorvokkeja, jotka tuoksuvat hyvältä.


Kuva: Krookukset (H. Veripää)

Hyötykasvitkin ovat alullaan. Arvaapas mikä kasvi on alla olevassa kuvassa?


Lisälukemista:

Myyrille kyytiä. Näin torjut myyrät puutarhassa.

Kalkitus ja tuhka.

Jalokiurunkannus

Pysty-, kevätkiurunkannus

Käenrieskat


maanantai 22. huhtikuuta 2013

Karhu laukkaa ja nokkoset polttaa


 

Kevät puutarhassa

Nyt voi varmaankin sanoa, että kevät on tullut. Pihassamme on edelleen pieniä lumikasoja, varsinkin pohjoisen puolella. Kasvit ovat kuitenkin jo hyvässä alussa. Meillä huhki viikolla kaksi miestä vanhojen puiden ja pensaiden kimpussa. Saivat kerättyä jätelavallisen risuja. Minulle jäi jälkisiivous, eli haravointi. Haravoinkin niin innolla, että kädet tulivat kipeäksi ja nahka lähti peukalotaipeesta. Ehkä pitäisi tehdä useammin ruumillista työtä.


Puutarhalammikko

Puutarhassamme on lammikko, joka on osoittautunut tarpeelliseksi, kauniiksi ja mielenkiintoiseksi. Lammikossa asustaa erilaisia ötököitä ja sammakoita. Siellä kasvaa osmankäämiä ja keltakurjenmiekkaa. Lammikosta on saanut kasteluvettä, joskin sammakonpoikasia on pitänyt varoa vettä ottaessa. Kasvit viihtyvät lammikon vierellä ja linnut käyvät juomassa vettä. Kun meillä oli koira, sekin meni suurelle vesikupille. Kesällä laitan lammikkoon vesisuihkun, joka kierrättää vettä. Määräajoin lammikko on uusittava ja tänä keväänä tuo uusiminen on tehtävä. Lammikon pohjalla on vahva muovi ja kiviä.



 
Kukat aluillaan

Nyt voi alkaa kasvien seuranta. Olen jo kulkenut kameran kanssa pihamaalla. Ensimmäinen sinivuokko löytyi orapihlajapensaan alta. Varsinaiset kukkamaan sinivuokkapehkot eivät vielä kuki. Krookuksetkin ovat vasta aluillaan. Olen kateellisena seurannut facebook-sivuilta ystävieni hienoja krookus- ja jouluruusukuvia. Muilla jo on kukassa ja minulla vasta lehti alussa.




Karhunlaukka

Tänään söin Karhunlaukan lehteä, joka maistuu valosipulille. Karhunlaukkaa kasvaa Ahvenanmaalla luonnon lehdoissa. Luontokasvina se on rauhoitettu. Sipuleita on myytävänä ja olen itsekin ostanut sipulini kaupasta. Olen istuttanut Karhunlaukkaa puutarhassani kahteen eri paikkaan. Toisessa paikassa, joka on tavallinen kukkamaa, se ei oikein viihdy. Toinen paikka, joka on puutarhalammikon vieressä, pensaan alla se viihtyy tosi hyvin. Samassa paikassa on paljon Skilloja, joten keväällä lammikon vierus on ensin sininen ja sitten valkoinen. Karhunlaukka on levinnyt hyvin.

"Karhunlaukka kukkii kesäkuussa valkoisin tähtimäisin kukin, joilla voi koristaa kakun tai salaatin. Lehdet maistuvat miedosti valkosipulille ja sopivat vaikkapa voileivän päälle. Sipulina talvehtivasta kasvista voidaan syödä myös sipulit. Venäjällä Karhunlaukan sipuleista tehdään esimerkiksi keittoja ja piiraiden täytteitä." (Kotiliesi)

"Vaikka karhunlaukan rikkipitoisuus on korkeampi kuin valkosipulin, niin valkuaisyhdisteineen se ei kuitenkaan jätä suuhun epämiellyttävää valkosipulin hajua. Keittiökäyttöön karhunlaukka sopii ennen kukintaansa. Koska karhunlaukka on sukua mm. ruohosipulille, niin sen käyttömahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset."(Kotikokki)


 http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/valokuva.jpg

 (Kuva: Yrttitarha.fi)
Nokkonen

Tunsin eilen pistoksen sydämessäni, kun nyhdin nokkosmättään pois seinän viereltä. Olisi pitänyt antaa kasvaa ja hyödyntää nokkoset. Onneksi puutarhassani vielä löytyy nokkosia. Tuoreina, nuorina ja uusina kasvustoina nokkoset ovat parhaimmillaan. Muistan lapsuudestani, kun meillä vieraana ollut täti vihtoi itseään saunassa nokkosvihdalla. Itse en ole vielä uskaltanut kokeilla nokkosvihtaa, keittoa olen kylläkin tehnyt. Pinaatin maku on minulle mieluisa ja nokkoskeitto maistui melko samanlaiselta.

Olen myös tehnyt nokkosvettä, joka on kuulema hyvä ravinne kasveille. Nokkosvesi myös torjuu tuholaisia. Unohdin nokkosveteni viime kesänä ämpäriin ja muistin sen oitis kun tulin lähelle ämpäriä. Haju oli nimittäin melkoinen. 

"Nokkonen on piipitoisuudeltaan 60-kertainen lehtisalaattiin verrattuna, C-vitamiinipitoisuudeltaan viisinkertainen appelsiiniin verrattuna, rautapitoisuudeltaan seitsenkertainen pinaattiin ja kalsiumpitoisuudeltaan kolminkertainen maitoon verrattuna." (Wikipedia)



Lisätietoa:

Luontoportti, karhunlaukka

Karhunlaukka, wikipedia

Luontoportti, nokkonen

Nokkonen, wikipedia

Suomen Vesipuutarhaseura, lammikot ja purot

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Ikkunallani kukkii kääpiösitruspuu



 (Kuvat: Kääpiösitruspuu, Heli Veripää)


Moni on varmaan laittanut appelsiinin, sitruunan tai mandariinin siemeniä kukkaruukkuun. Jonkin ajan kuluttua on ilmestynyt ihmeteltäviä kasvin alkuja kukkaruukussa. Muistan, kun isäni aikoinaan kasvatti appelsiinipuuta, joka kasvoi melko isoksi. Lapsena odotin ja tutkin, koska ilmestyy appelsiineja.

Mieheni toi minulle edellisviikolla kauniin kääpiösitruspuun K-marketista. Puussa on appelsiineja muistuttavia pieniä hedelmiä. Nyt puuhun on ilmestynyt valkoisia voimakkaasti tuoksuvia kukkia. Hedelmät ovat Kumkvatteja eli kääpiöpomeransseja (Fortunella Japonica).

Kumkvatti on pieni luumunkokoinen sitrushedelmä, joka painaa noin 10 g. Hedelmän kuori on ohut ja väriltään appelsiininkeltainen. Maku on kitkerän makea. Kumkvatit voi syödä kuorineen. Viipaloituna ne sopivat teen, juomien, leivonnaisten ja jälkiruokien mausteeksi. Hedelmistä voi valmistaa marmeladia tai  niitä voi kypsentää liha- ja linturuokien lisäkkeeksi. Kumkvattia tuodaan talviaikaan Israelista. Kumkvattia on risteytetty sekä limesitruunan (limekvatti) että appelsiinin kanssa. (Arja Lindstedt 1997. Hedelmät ja vihannekset)

Kääpiösitruspuun hoito on samanlainen kuin muillakin sitruksilla, eli talvella viileään, kesällä lämmintä, ympäri vuoden valoisaa, ei liikaa/liian vähän vettä ja riittävästi lannoitetta. Multa ei saa olla liian tiivistä, koska juuret ovat jo muutenkin huonot, eikä paahde ole hyväksi (Puutarha.net)

Kääpiösitruspuuni tuoksuu olohuoneeni ikkunalla. Kun laitan silmät kiinni, voin kuvitella olevani etelässä sitrusviljelmillä.

Lisätietoa:

Kumkvatti

Kumkvatista marmeladia

Keskustelua kumkvatin kasvatuksesta

Jos innostut kasvattamaan eksoottisia hedelmiä, hyvä kirja luettavaksi on "Ikkunallani kasvaa sitruuna ja taatelipalmu": Richard W. Langer.


sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Steviasta uusi suosikkikasvi

Törmään jatkuvasti steviaan. Sitä on lisätty mehuihin, jogurtteihin, limsoihin jne. Mikä tuo stevia on?
Stevia on  kasvi, jonka lehdet ovat huippumakeita. Tuotteet ovat hyvän makuisia eivätkä niin makeita kuin sokerilla maustetut.

Wikipedian luonnehdinta:
Stevia on kasvisuku, johon kuuluu noin 240 kasvia. Yksi niistä on Stevia rebaudiana, josta saadaan makeutusaine steviaa. Suku on nimetty espanjalaisen kasvitieteilijän Pedro Jaime Esteven mukaan.

Kasvatin viime kesänä steviaa, jonka taimet ostin myöhemmin kesällä poistomyynnistä. Syksyllä otin lehdet talteen ja kuivasin ne makeuttajaksi. Alla olevassa kuvassa on steviani viime kesältä.
Minulla oli kokeilukäytössä myös steviajauhetta, jota saa ostaa kaupasta. Jauhe toimi hyvin sokerin tilalla.




 Viikonloppuna maistelemiani stevia-tuotteita, jotka maistuivat hyvältä:




Lisälukemista:

Euroopan steviayhdistys.

Supermakea stevia korvaa sokerin

Kasvata itse ihmesteviaa

Luonnon oma makeutusaine: Stevia


perjantai 5. huhtikuuta 2013

Kevät tulee vai tuleeko

Unelma puusta: Talveen siemeneksi käperryn, kaivaudun yön pimeään ja suljen silmät. Ja pieni lämmin kivi kuoreni alla odottaa, kunnes aurinko sulattaa kaiken nukkuvan, kaiken kovan, niin että viimein kuin sydämestä kipu kohoaa, verso nostaa maahan taimen merkiksi unelmasta puun, elävän. - Bo Carpelan

Kevät herättää ja olenkin vaihtanut parin vuoden tauon jälkeen sisäkukille mullan. Nyt ei tarvitse lannoittaa kukkia vähään aikaan. Hyviä ohjeita sain Kuusankosken puutarhayhdistyksen neuvontaillassa "Herätys talvihorroksesta".

 
Tänä vuonna ihmiset ovat tuskailleet, kun kevät on myöhässä. Oma puutarhakin on vielä lumen peitossa. Onneksi on puutarhakirjat ja -kuvastot, joita voi selailla. Olen varautunut tulevaan kesään ostamalla siemeniä: herneitä, lehtisalaattia, tilliä, persiljaa, pensaspapua, pinaattia, pillisipulia, rukolasalaattia, retiisiä, kehäkukkaa, ruusupapua,  isosilkkikukkia, ketoneilikkaa ja ruusunätkelmää.


Jättiverbenan siemenet laitoin sisällä ruukkuun. Ovat olleet ruukussa jo useamman viikon, eikä alkua vielä näy. Jännityksellä odotan tapahtuuko kasvun ihme. Ruukku on lämpimällä ikkunalla ja laitoin muovia päälle. Vaatekomerosta löysin ihmeellisen paketin. Olin laittanut syksyllä muovipussiin daalian ruukkuineen. Ruukussa kasvoi valkoisia hentoja daalian varsia. Leikkasin kaikki varret poikki ja toin daaliaruukun ikkunan viereen. Nyt ruukussa kasvaa tanakat uudet vihreät varret lehtineen.

Tällä viikolla päätin myös raivauttaa vanhat puut ja pensaat. Pois raivataan japanintatarit, vanha sireeni, tuija, leppä ja morsiusangervot. Omenapuut, omenamarjapensas, osa sireenipensaista, pihlajat ja marjapensaat karsitaan. Luumupuun ja hevoskastanjan raivaus pitää tehdä syksyllä. Lumen alla odottaa raivausta myös puutarhalammikko ja mansikkamaa. Saa nähdä ehdinkö lammikon kimppuun ennen sammakoita.

Pihallamme autot ovat lisääntyneet, joten tänä keväänä on vuorimänty kalliokasveineen poistettava. Täytyy ottaa kalliokasvit talteen. Ajattelimme laitattaa autojen alle pihakivetyksen hiekan sijaan. Jospa sisälle ei enää sen jälkeen kulkeutuisi niin paljon hiekkaa.