tiistai 5. marraskuuta 2013

Ikkunallani on oliivipuu



Ostin kesällä poistomyynnistä pienen oliivipuun, yhden vanhimmista viljelyskasveista. Puu kasvoi noin kymmenen senttiä kesän aikana. Säilytin puuta lämpimällä seinustalla. Kylmien ilmojen tultua oli oliivipuu kiikutettava sisälle. Laitoin sen ensin varjoisaan paikkaan olohuoneessa, kunnes luin, että se tarvitsee paljon valoa. Olisipa viherhuone, mutta kun ei ole. Toiveissani on, että puu viihtyy ensi kevääseen, kunnes saan sen taas ulos. Puun juurella kasvaa toinen kasvi. Muistaakseni laitoin juurelle satsuman siemenen.

Ehkä puuni ei intoudu ruukussa kasvamaan ihan niin suureksi kuin Kreetan oliivipuut.
Saattaahan puu yllättää minut tulevina vuosina tarjoten jopa oliivisatoa.

Onko sinulla kokemusta oliivipuusta?


Tietoa oliivi- eli öljypuusta wikipediassa

Oliivipuun hoito-ohjeet (Viherpeukalot)

Hoito-ohjeita (blogi rouvajounsinkotona)


lauantai 5. lokakuuta 2013

Puutarhan syystyöt


Kuva: Syysasetelma (H. Veripää 2.10.2013).

Olen venyttänyt puutarhan syystöitä, koska kesäkukat ovat olleet vielä loistossaan. Mielessä on myös haikeus ja kaipuu kesästä. Lokakuu on tuonut tullessaan yöhallat. Tätä kirjoittaessani perjantaina 4.10. oli maa aamulla huurussa.

Tartuin tuumasta toimeen ja upotin runkoruusuni juurikasmaan multaan. Juurille laitoin muoviruukun suojaksi. Istutin monivuotiset ruukkuruusuni sekä mausteyrttini myös juurikasmaahan. Maa tuli samalla käännettyä.

Tomaatti oli pikkukasvihuoneessa innostunut tekemään paljon uusia tomaatteja. Keräsin kaikki vihreänä sisälle ja odotan toiveikkaana kypsymistä. Yrtit leikkasin ennen juurikasmaahan istutusta. Kuivatin yrttien lehdet talvikäyttöä varten. Lipstikan lehtiä laitoin myös pakkaseen.

Kuva: Syyskukkia (H. Veripää 2.10.2013).

Leikkasin isommat monivuotiset kukat. Syyskuussa poutasäällä keräsin kukkien siemeniä jaettavaksi ystäville. Nurmikon leikkasin syyskuun lopulla, eikä se enää ole kasvanut. Ulkokalusteet huputin muovin alle odottamaan ensi kesää. Puutarhan syyslannoituksen tein jo elokuun lopulla.

Tänä syksynä päätin, että en osta kukkasipuleita. Päätös ei kuitenkaan pitänyt. Lammikon kunnostustyön yhteydessä ilmaantui uutta kukkamaata, jonne istutin kerrattua valkoista narsissia (Cheerful) ja isoa laukkaa.

 Kuva: Kesä- ja syyskukat sulassa sovussa (H. Veripää 2.10.2013).

Ruukkuihin piti istuttaa callunoita, mutta en raaskinut heittää kukkivia pelargonioita pois. Callunat kukkivat ruukkuineen nyt pelargonioiden joukossa. Ruukuissa olevat daaliat vein sisälle varastoon. Saa nähdä muistanko niitä keväällä. Kukkamaan daaliat jätin vielä kukkimaan. Sisälle toin vaahtera-aulion, muratin ja oliivipuun.

 Kuva: Syysmehitähti loistossaan (H. Veripää 2.10.2013).

Puutarhassani kukkii lokakuussa syysvuokko, reunuspäivänkakkara, rantakukka, syyskaunosilmä, ruusupapu, iso mehitähti, keltainen päivänkakkara, helminukkajäkkärä, pensashanhikki, konnanyrtti ja japanintatar.Vielä voi nauttia kukkaloistosta puiden komeiden syysvärien ohella.

Puutarhablogini uinuu talvella ruususen unta.

Kuva: Reunuspäivänkakkara (H. Veripää 2.10.2013).


Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita. 

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Mökkikukat

Kuva: Samettikukkia sateen jälkeen (H. Veripää 22.9.2013).
Tuskailetko mökillä olevien kukkien kanssa? Nyt on kukkasipulien istutuksen aika, niitä voi istuttaa myös mökkipihaan. Sipulikukat ovat helppohoitoisia, joskin myyrät saattavat syödä sipuleita. Käsittääkseni laukat ovat sellaisia, joita myyrät eivät huoli. Olen istuttanut kerrattuja valkoisia narsisseja kotipihaan, mökille en vielä.

Ensi kesää ja kesäkukkia ajatellen kerron joitakin vinkkejä. Kauneinta on ympäröivä luonto ja luonnonkukat. Jos kuitenkin haluat sisustaa mökkiä kesäkukilla, valitse ne paikan ja kestävyyden mukaan.Altakasteluruukut helpottavat kastelua ja ravinnepuikot antavat pidemmälle ajalle ravinteita. Tärkeintä on kastelu.
 



Kuva: Alppiruusu syysloistossaan (H. Veripää 4.9.2013).

Tänä kesänä laitoin vuokramökille päivänkakkaroita, samettikukkia ja pikkupetunioita. Syyskuussa vein myös kanervia koriin ja ruukkuun ulkopöydälle. Kesäkukista epäonnistui osa amppelikukista, koska paikka terassilla oli liian varjoisa. Tämä kesä on ollut lämmin ja aurinkoinen, kesäkukkani kukkivat vieläkin syyskuun lopulla. Olen ostanut kesäkukkani kaupasta huonoina ja kärsivinä. Usein vähän kärsineet kukat kukkivat kauemmin ja paremmin, kun saavat hoitoa.


Kuva: Päivänkakkarat (H. Veripää 21.9.2013).

Kuva: Hopealanka (H. Veripää 20.7.2013).
Kuva: Amppelikukka (H. Veripää 21.8.2013).

Vuokramökille on istutettu monivuotisia kukkia ja kasveja, kuten esimerkiksi villiviinejä, köynnöshortensia, juhannusruusu ja alppiruusu. Juhannusruusu kasvaa pihalla olevassa veneessä. Istutin juhannusruusun seuralaiseksi konnantataria, tuoksukurjenpolvea ja valtikkanauhusta. Valitsin perennat niiden helppohoitoisuuden perusteella. Onneksi perennoja ei tarvitse enää ostaa, niitä löytyy puutarhastani. Syyskuussa leikkelin juhannusruusun pienemmäksi. Ihmettelin, kun monivuotiset perennat olivat kasvaneet veneessä huimasti. Syynä oli vessan vierestä löytämäni multa, jota levittelin kukille. Ilmeisesti multa sisälsi kompostia. Saunan uunista levittelin tuhkaa köynnöskasveille.




Kuva: Kukkapata (H. Veripää 20.7.2013).


Kuva: Kukkavene (H. Veripää 4.9.2013).

Kuva: Kanervakori (H. Veripää 12.9.2013).

Täytyy tunnustaa, että olen sisustanut myös tekokukilla. Ne kun eivät vaadi jatkuvaa läsnäoloa.

 Kuva: Tekokukkakori (H. Veripää 28.7.2013).


Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.  

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Syyskukat

Syksylläkin voidaan nauttia kukkaloistosta. Tämä syksy on ollut suotuisa kesäkukille, lämpöä on riittänyt. Pelargoniani aloittavatkin jo kolmannen kukintansa. Valitettavasti puutarhastani on hävinnyt kauniita syksyisiä leimukukkia. Violetti syysasterikin hävisi, mutta onneksi on viihtynyt äitini puutarhassa, jonne annoin siitä alun.

 Siperianasteri (H. Veripää 5.9.2013).

Siperianasteri kasvaa luonnonvaraisena Suomen itärajan tuntumassa. Ilmankos näitä kukkia löytyy Itä-Suomessa vanhoilta talonpaikoilta. Siperianasteri on sitkeä ja leviävä. Puutarhassani siperianasteri saa levitä vapaasti.

Maa-artisokka (H.Veripää 5.9.2013).

Kasvatan maa-artisokkaa kasvimaalla lähinnä kukkien vuoksi. Muistan syksyjä, jolloin kukat eivät ole ehtineet kukkia ennen kylmän tuloa. Maa-artisokan mukuloita voidaan käyttää ruokana. Peruna syrjäytti aikoinaan maa-artisokan.

Syklaamit ja tuija (H. Veripää 5.9.2013).
Kukka-astelmia voi tehdä syyskukista. Välimeren alueelta kotoisin olevat syklaamit ovat kauniita ja viihtyvät aurinkoisella paikalla. Kukka-astelmia pitää muistaa kastella, varsinkin jos ei sada tai kukat ovat sateensuojassa.

Ruusut (H. Veripää 5.9.2013).

 Ruusut ovat kiitollsia syyskukkijoita. Olen antanut niille säännöllisesti ravinnetta ja suihkuttanut mäntysuopaliuosta kirvojen torjumiseksi.


Helminukkajäkkärä (H. Veripää 5.9.2013).

Helminukkajäkkärä kukkii pitkän aikaa elokuusta aina halloihin asti. Kukkaa voidaan käyttää kuivakukkana.

Konnanyrtti (H. Veripää 5.9.2013).

Konnanyrtti on kukkamaani kaunistus. Aloittaa kukintansa vasta elokuun lopulla ja kukkii halloihin asti. Kukkamaalla se on levinnyt isoksi pehkoksi.

Puutarhassani kukkii syksyllä myös isomaksaruoho, syyskaunosilmä, rantakukka, pensashanhikki, asteri ja syysvuokko. Monilla kukilla on kauniit värit lehdissään, esimerkiksi alla olevalla tuoksukurjenpolvella. Pionin lehtiä voi käyttää kukkakimpuissa, ovat kauniin tummanpunaisia.

Tuoksukurjenpolven lehtiä (H. Veripää 5.9.2013).

Syyslannoitus on tärkeää, jotta kasvit viihtyvät talven yli. Levitin lannoitetta kukille, pensaille ja hyötykasveille elokuun lopulla.


Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita. 

tiistai 3. syyskuuta 2013

Miten teen kukkakimpun?


Kuva: Luonnon- ja puutarhakukat kimpussa 30.7.2013 (H. Veripää).

Heinäkuun lopulla Kuusankosken puutarhayhdistys järjesti kimppuillan, jossa kukkasidonnan  ammattilainen Maire Huttunen Anjalankosken puutarhaseurasta opasti tekemään kukkakimppuja. Kimppujen teko vaatii ammattitaitoa.


Opin illan aikana, että kerättyjen kukkien varret leikataan terävällä veitsellä vinosti. Varsista poistetaan lehdet, etteivät ne "ui" vedessä.  Kerätyt kukat laitetaan mahdollisimman pian veteen. Maljakkojen on oltava puhtaita. Pese maljakot aina käytön jälkeen. Kimppuun voidaan käyttää puutarhakukkia ja luonnonkukkia tai yhdistää molempia. Hyvä on yhdistää kukkien kanssa isoja lehtiä. Kauniita ovat myös esimerkiksi pionien siemenkodat.

Teimme kimppuja spiraalitekniikalla, joka on kieltämättä haastavaa. Kukkakimppua aletaan tekemään niin, että ensin yksi kukka keskelle, sitten vasemmalle taakse vinoon yksi kukka ja oikealle eteen vinoon toinen kukka. Kimppuun lisätään yhä enemmän kukkia. Keskelle voi upottaa vielä kukkia.


Spiraalitekniikka
Kimppu aloitetaan asettamalla kaksi vartta ristiin, josta jatketaan niin että syntyy spiraali. Spiraali voi kiertää joko myötäpäivään tai vastapäivään riippuen siitä, onko sitoja oikea- vai vasenkätinen. Spiraalitekniikasta tekee haasteellisen se, että kaikkien varsien tulee kulkea samaan suuntaan, jotta kimppu onnistuu. Yhdenkin varren laittaminen väärään suuntaan rikkoo spiraalin, kimpusta tulee epätasapainoinen ja varret saattavat jopa katketa kimppua sidottaessa. Kimppujen sitominen spiraalitekniikalla mahdollistaa kuitenkin sen, että kimpusta saa tehtyä suuren ja ilmavan. (Lähde: Viherpeukalo).

Kuva: Hortensia ja malvat 30.7.2013 (H. Veripää).

Kun kimppu on muodostettu, se sidotaan niininarulla tiukkaan. Kukkien varret leikataan tasaiseksi ja jälleen kerran veitsellä vinoon.

Veden lämpötila valitaan kukkien mukaan. Yleensä haaleaa vettä. Veteen voi laittaa virkistettä, jos on. Tärkeää on seurata kukkien kuntoa ja leikata kukkia lisää sekä vaihtaa vesi aika ajoin.

Kukkien valinnassa on huomioitava mahdolliset allergiat, esimerkiksi voimakkaasti tuoksuvat kukat voivat aiheuttaa allergisia oireita. Tärkeää on myös kukkien värien sointuvuus toisiinsa. Ohjeena voi pitää väriympyrää (Lähde: Opetushallitus). 

Kimppujen tekeminen ja suunnittelu on mukavaa. Tartu haasteeseen ja tee oma kimppusi.

Kuvia tapahtumasta

Video kimpun sidonnasta, Huiskula

Leikkokukkien hoito-ohjeita, Puutarha.net

Kukkien väreistä, Kotimaiset kasvikset

torstai 15. elokuuta 2013

Unelmien puutarha




Kuva: Daalia ja hyönteiset (H. Veripää 10.8.2013).

Katri Valan Paluu -runo tuo syyskesän juhlan: "Yöt ovat pimeät ja raskaat. Hedelmät varisevat, varisevat. Kuuletko kumahduksen puutarhassa? Maa soi kuin valtainen rumpu, hiljaa soi luumunsinisessä yössä. Hedelmissä palavat kesäpäivät, omenain kuullossa vaaleat yöt! Punaiset tomaatit laulavat: on lihamme aurinko! Hedelmäin juhla, kypsymisen huume. Elovalkeat leimuavat. Kuuletko kumahdukset puutarhassa? Maa värisee kuin väkevä rumpu."

 Kuvat: Syksyn satoa (H. Veripää 8.8.2013).

Elokuussa on ajankohtaista sadonkorjuu, syyslannoitus ja kasvien istutus. Puutarhaa voi ihailla tähtitaivaan alla, lepakoiden lentäessä, sammakoiden hyppiessä ja kurkien huutaessa. Hämäränä iltana voi sytyttää lyhtyjä. Sateen ropistessa voi istuskella sateen suojassa ja haaveilla unelmien puutarhasta.


Kuva: Kukka-astelma (H. Veripää 14.8.2013).

Unelmieni puutarhassa on luonto ja puutarha sopusoinnussa. Puutarha on rehevä puineen, pensaineen, kukkineen ja kasvimaineen. Metsälammikko ja puutarhavajakin löytyvät. Lähistöllä on myös kukkapelto. Haaveilen puutarhasta, jonne ihmiset voivat tulla ihailemaan ja keräämään kukkia. Puutarha, jossa voi istuskella ja nauttia hiljaisuudesta.



Esimerkkejä kukkapelloista, luonnonmukaisista puutarhoista ja Meidän Oma Piha -kisan puutarhoista Kouvolassa:

Halosen kukkapelto Rääkkylässä

Väinölän luomutila Kerimäellä

Satumaisen luonnonmukainen puutarha, Talo & Koti

Meidän Oma Piha, Kouvolan puutarhayhdistykset

Cottage Garden, Better Homes

Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Marjat ja kukat loistossaan


 Karviaiset (H. Veripää 27.7.2013).

Kohta ollaan elokuussa. Lapsuuden kesät tuntuivat pitkiltä, nyt ne hurahtavat hetkessä. Puutarhassani marjat ovat kypsyneet. Keräsin vanhoista viinimarjapensaistani marjat talteen. Keitin marjamehua, tein mustaherukkahyytelöä ja pakastin marjoja. Raparperipehkoni olivat kasvaneet uudelleen, valmistin niistä raparperiomenamehua. Vadelmia ja karviaisia olemme syöneet suoraan pensaista. Seuraavaksi kypsyy omenat, joita tänä vuonna on vähän. Keväällä leikkasimme omenapuita, joten satokin jää vähäiseksi. Luumupuu jaksaa tuottaa viime vuoden runsaan sadon jälkeen jälleen luumuja. Kirsikkapuuni hävitettiin, koska oli kasvanut liian lähelle rakennusta. Ostin pari uutta puuta, jotka ovat vielä pieniä. Mansikka-aika on jo ohi. Olen istuttanut metsämansikkaa puutarhaani ja tänä vuonna niitä tulikin melko paljon.



 Puutarhalammikko ja runkoruusuja (H. Veripää 26.7.2013).

Puutarhalammikkoni olen kevään uusimisen jälkeen puhdistanut jo pari kertaa. Melkoinen työ on kantaa vesi talteen ja kasveille. Haaveilen, että saisin lammikkoni veden kiertämään. Nyt vesi lämpiminä kesäpäivinä tulee nopeasti likaiseksi vaikka suihku onkin. Viime viikolla puhdistin lammikkoa yhdessä sammakon kanssa. Sammakko ihmetteli minne vesi hävisi. Puutarhalammikko on eläinten keidas. Linnut, naapurin kissat, sammakot, sukeltajat, vesimittarit ja ampiaiset vierailevat lammikollamme.

Auringontähti (H. Veripää 17.7.2013).

 Olen kastellut, kitkenyt rikkaruohoja, leikannut nurmikkoa, lannoittanut kukkivia kukkia, valokuvannut ja nauttinut kesäpuutarhastani. On mukavaa seurata, kun vieraat kiertävät puutarhassa ihailemessa kukkia. Ystäväni tallensi kukkien kuvia ja nimiä puhelimeensa. Jaan siemeniä ja taimia ystävilleni kunhan keskikesä on ohi.


Kakalia ja kimalaiset (H. Veripää 27.7.2013).

Kukkakaupat valmistautuvat jo syksyyn vaikka monet vielä ostaisivat kesäkukkia. Osa kesäkukistani alkaa jo kuihtumaan ja mielellään nauttisin kesäkukista vielä elokuussa. Onneksi perennoja riittää. Nyt alkavat nauhukset kukkimaan, kukassa ovat mm. kakalia, ruusumalva, keltapäivänkakkara, syyskaunosilmä, rantakukka, rantatädyke, helminukkajäkkärä, ruusut, luppiot, palava rakkaus, pärskäjuuri, kultapallo, sinipallo-ohdake, auringontähti ja daaliat. Kimalaiset ovat aamuisin tosi ahkeria. Ruusumalva, kakalia ja sinipallo-ohdake ovat niiden suosikkeja.

Japanintatar muodostaa katon penkkien ylle (H. Veripää 20.7.2013).

Muistathan, että ensi sunnuntaina 4.8.2013 voit käydä tutustumassa puutarhoihin, jotka ovat ilmoittautuneet Avoimet puutarhat -tapahtumaan.


Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.

torstai 11. heinäkuuta 2013

Kukat kertovat

Heinäkuussa heinä heilimöi ja kukat kukoistaa. Poikani muistavat, kun kerran kesälomalla olin ajaa auton ojaan ihaillessani kukkia. Siitä tuli tokaisu KUKKIA. Kukat houkuttelevat tuoksuillaan ja väreillään hyönteisiä. Mehiläisiä riittää puutarhassani ja varastossani. Varaston oven suussa on aina vastaanottokomitea. Kuiva ja lämmin kesä on lomailijan unelma ja kukkatarhan omistajan harmi. Kukat kukkivat tosi vähän aikaa ja niitä pitää kastella. En voi nimetä suosikkikukkaani, koska kaikki ovat kauniita.

Tänä kesänä olen ostanut enimmäkseen kesäkukkia. Monivuotisista perennoista olen hankkinut Punalatvan, joka oli hävinnyt kukkamaastani.



 
Isotähtiputki (H. Veripää 27.6.2013).

Tulikukka (H. Veripää 27.6.2013).

Kiinanpioni (H. Veripää 27.6.2013).

Kesäkurpitsa (H. Veripää 27.6.2013).


Pisamakello (H. Veripää 27.6.2013).

Kalliomaksaruohoa (H. Veripää 27.6.2013).


Asetelma (H. Veripää 27.6.2013).


Kaunokainen (H. Veripää 27.6.2013).

Lilja (H. Veripää 10.7.2013).

Luppio (H.Veripää 10.7.2013).


Syyskaunosilmä (H. Veripää 10.7.2013).
Ruusumalva (H. Veripää 10.7.2013).

Ruusut ovat nyt kauneimmillaan. Köynnösruusuni Flammentaz ei kuki tänä vuonna, koska siirsin sen eri paikkaan. Flammentazin olin aikoinaan istuttanut koira-aitausta peittämään. Nyt koirastamme on aika jättänyt ja aita purettu.

Ruusut houkuttelevat kirvoja, joita olen torjunut mäntysuopaliuoksella. Runkoruusuni on viimevuotinen. Säilytin sen talven ajan kasvimaahan haudattuna. Jaloruusuni on myös talvehtinut kasvimaahan istutettuna  useamman vuoden.






Ruusuja (H. Veripää 10.7.2013).



Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Puutarhan merkitys



 Lilja (H. Veripää 7.6.2013).

"Puutarha, ihmisen tekemä. Multa hoidettu monin käsin. Elävä maa, jota täytyy ruokkia. Mato, sokea renki, tekee hyvää työtä. Ja vehreys kasvaa, nuppu varoen avautuu raskaaksi kruunuksi varrelleen. Tuoksu, joka illan pimetessä voimistuu humisee täyttymätöntä ikävää. Tulee yö. Rastas soittaa hiljaista huiluaan. Taivaalle on joku nostanut tähden. Yhden vain. Kukka huokaa. Kerran vain." - Hannu Mäkelä


Hannu Mäkelän runo tuo esille puutarhan tunnelmaa, jopa haikeutta. Koen puutarhan itselleni tärkeänä. Siellä saan olla omine ajatuksineni. Puutarha on harrastukseni, joka tuottaa iloa. Ruohon leikkuu, rikkaruohojen kitkeminen, istuttaminen, jakaminen, kastelu ym. on terapiaa.

Pensaskärhö (H. Veripää 23.6.2013).

Olen hurahtanut puutarha-asioihin jopa niin paljon, että liityin paikalliseen puutarhayhdistykseen. Nyt olen yhdistyksen varapuheenjohtaja. En ole käynyt puutarhakouluja, kaiken olen oppinut harrastamalla. Motivaatio on hyvä opettaja. Yhdistyksessä tapaa muita puutarhahurahtaneita ja voi osallistua yhteiseen toimintaan.

Suomessa puutarhan hoitoa ei ole koko vuoden, talvi suo lepoajan. Joskin talvella voi lukea puutarha-aiheisia kirjoja, katsella puutarhaohjelmia, suunnitella tulevan kesän istutuksia ja tilata tuotteita. Floridassa asuva ystäväni sanoi kerran, että ole tyytyväinen kun sinulla ei ole puutarhatöitä koko vuoden.

Keväällä innostun ostamaan kesäkukkia ja  siemeniä. Lannoitan ja parantelen kukka- ja juurikasmaita. Jos kevät on lämmin ja sateinen, siemenestä lähtee kasvu vauhdilla. Kukkaruukkuja ilmestyy joka kesä melkoinen määrä, vaikka päätänkin että vähennän niitä. Ruukut vaativat melkoisesti kastelua. Hoitaja pitää olla, jos lähtee pidemmälle matkalle. Olen joskus upottanut ruukut vettä täynnä oleviin vateihin. Kukat kylläkin helposti ränsistyvät liiassa vedessä.

Orvokit (H. Veripää 23.6.2013).

Keskikesällä tyydyn seuraamaan kukkaloistoa. Ruoho on leikattava ja rikkaruohoja kitkettävä. Tuhohyönteisiäkin pitää seurata. Edelleen taistelen liljakukkojen ja kirvojen kanssa. Suihkutin ruusuihini mäntysuopavettä, jotta kirvat häviävät. Loistavat tiikerililjani kukkivat kauniin oranssinpunaisina. Liljakukotkin kukoistavat punaisina. Olen päättänyt, että en käytä myrkkyjä puutarhassani. Keväällä liljakukot pääsivät lisääntymään viikon matkalla ollessani niin paljon, että tartuin Raidiin.
Kuvan orvokkiamppelit pelastin poisheitolta. Olivat melko kuolleen näköisiä, nyt kukoistavat.


 Pioni (H. Veripää 23.6.2013).

Loppukesästä kukkivat vielä monet kukat ja satoakin tulee kasvimaalta. Monesti väsähdän loppukesästä ja annan puutarhan kukoistaa. Syksyllä leikkelen osan kukkavarsista ja laitan haravointijätettä arimpien kukkien suojaksi. Pienet kompostini täyttyvät hetkessä ja suurin osa haravointijätteestä on vietävä jäteasemalle.

 Elämänlanka (H. Veripää 23.6.2013).

Puutarhassani ongelmana tällä hetkellä on elämänlanka, joka on levinnyt joka puolelle. Olen nyhtänyt sitä koko ajan pois kasveistani. Se kietoutuu kaikkialle ja minä vielä ostin elämänlangan ruukkuun. Toinen leviävä rikkakasvi on vuohenputki. Kerro, jos tiedät miten näistä viheliäisistä kasveista pääsisi eroon ilman myrkkyjä?

 Ukonkello (H. Veripää 23.6.2013).

Kuvan ukonkellot kasvavat puutarhassani isona pehkona. Annan niiden levitä ja leikkaan ne pois kunhan ovat kukkineet. Valkoiset kukat loistavat hämärässä. Pitää muistaa eläinten merkitys puutarhassa. Ilman eläimiä ei olisi kasveja. Jätän luonnonmukaisuutta, eläimille paikkoja olla. Mehiläisiä on niin paljon, että yhteiselo on joskus hankalaa.

Melko työpainotteiselta tuntuu puutarhaharrastukseni. Kyllä minä nautinkin. Viihdyn, kuvailen ja katselen.

Puutarhan hoidon voisi kiteyttää: Kasvata-kastele-kitke-ravitse-korjaa-nauti