maanantai 6. heinäkuuta 2015

Kotimaan puutarhamatkailua



Kuusankosken puutarhayhdistys järjesti monipuolisen puutarhamatkan Mikkeliin. Ilma oli vaihteleva, mutta kesäinen. Linja-auto oli täynnä puutarhaväkeä ja marttalaisia. Matka oli tilattu Puolakan linja-autoyhtiöltä. Matkan aikana kuskimme kertoili mielenkiintoista seudun historiaa.

Pysähdyimme aamukahville Ristiinaan ja käväisimme sisustuspuodissa. Ristiina on pikatien vieressä ja Saimaan rannalla.

Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita





Yllä olevat kuvat Vanhasta Kilkkilästä.

Seuraavaksi menimme Vanhan Kilkkilän maatilalle, jossa emäntä kertoi meille tilan historiasta ja kasveista. Piha oli kerrassaan upea ja aurinkokin lämmitti. Pihapiirissä oli kauniita kasveja, taidetta, kanoja, taideaittoja ja vanhan ajan puuvessa seitsemine istuinpaikkoineen. Kahvila oli vanhassa tuvassa, kakkupala kera kahvin maistui.


Heikkilän yrttitilalla ruohosipuli kukki kauniisti.

Vanhasta Kilkkilästä ajoimme kohti Heikkilän yrttitilaa pitkin metsätietä ohi lehmien. Tilalta löytyi paljon yrttejä, hevonen, pari aasia ja virkeä emäntä kera isännän. Tilan yrttipuodista ostettiin tuliaisia, yrttimausteita ja teetä.  Ukkonen jyrisi, mutta ei noussut järven yli.




Yllä olevat kuvat Tertin kartanosta.

Heikkilästä lähdimme kohti Tertin kartanoa, jossa söimme maittavan ja hyvän ruuan. Tulipa kokeiltua jälkiruuaksi ruusulikööriä. Maistui aivan ruusulle, kannattaa maistella. Onneksi olimme sisätiloissa, sillä ukkonen sai meidät kiinni. Sähköt menivät välillä pois ja taustamusiikkina oli jyrähdykset. Tertissä emäntä kierrätti meitä kauniissa puutarhassa. Tilalla on herkkupuoti, vaateliike, majoitusta ja kaksi ruokapaikkaa. Vanhasta navetasta oli jätetty kiviseinää ja rakennettu englantilaista puutarhaa.



Raijan aitassa oli kotoinen tunnelma ja hienoja pellavatuotteita.

Matkan päätteeksi kävimme vielä mansikkatilalla, jossa navetan vintillä oli Raijan aitta. Raijan aitassa joimme kahvit, saimme tietoa pellavatuotteista ja niiden tekemisestä. Vanha emäntä kehräsi näytiksi pellavalankaa. Aitasta voi ostaa hyviä suomalaisia pellavatuotteita.




Päivä kului nopeaan, kotimaan matkailu kannattaa. Yllättävän monella maatilalla ollaan aktiivisia ja monitoimisia.

Puutarhani yllätti sateiden jälkeen, miten kaikki on rehevää aivan kuin viidakossa. Lammikon vieressä ilahdutti uusi valkoinen ruusuni monine kukkineen. Sammakko oli hypännyt muoviseen altaaseen. Lammikko piti jälleen kerran tyhjentää, vesi oli niin sameaa. Lammikon pohjalta löytyi useita pikkusammakoita.

Nauttikaahan kesästä ja kasveista!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Kesäkuun kukkahaaste


Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita




On vaikea uskoa, että kesä on parhaimmillaan. Kasveista kuitenkin näkee, että kesä etenee. Kukat kukkivat ajallaan ja kasvu on huimaa. Alkukesästä kärräsin monta säkkiä uutta lannoitettua multaa kukille.



Tänä kesänä ei ole ollut kuin pari liljakukkoa, kotiloetanoita on ollut senkin edestä. Monena iltana olen kerännyt etanoita suolavesiliuokseen. Tyytyväisenä olen luullut keränneeni kaikki, kunnes pysähdyin avokompostin ääreen. Komposti oli kuorrutettu etanoilla. Etanoista pääsee parhaiten eroon, jos kerää ne jo alkukesästä. Puutarhalammikon tyhjensin talven jäljiltä ja siivosin pohjaa kera kuuden sammakon.  Vuohenputki on vallannut kukkapenkit, melko toivotonta on sen kitkeminen. En suostu käyttämään myrkkyjä.

Kesäkukkia olen hankkinut mm. laventelia, ruusuja, orvokkeja, petuniaa ja yrttejä. Kirveliä ja venäjänrakuunaakin olen istuttanut. Naapurilta sain tomaatin taimen.



Puutarhassa suosin luonnon kukkia. Rantatyräkki kukkii ja tuoksuu hunajalta. Puna-ailakki, ketano, ruotsinraunioyrtti, valkopeippi, karhunlaukka ja tietysti voikukka leviävät ja kukkivat. Voikukka kuulema poistaa maksasta myrkkyjä.





Vielä en tiedä onko kaikki perennat tallella. Kesän edetessä muistaa, jos jokin kukka ei kukikaan. Onneksi olen ottanut joka kesä valokuvia, joista muistaa mitä kukkia on istuttanut. Vuosien varrella olen huomannut, että vanhanajan perennat ovat kaikista kestävimpiä.




Marjaomenapensas ja ruusukvitteni ovat täynnä kukkia. Omenapuut, marjapensaat ja luumupuu ovat jo kukkineet ja runsaasti. Tänä kesänä kirsikkapuussani on ensimmäistä kertaa kukkia. Karviaisetkin ovat jo hyvällä alulla.



Tämä blogikirjoitus on vastaus ystäväni Outin haasteeseen facebookissa. Minun piti kertoa puutarhassani kukkivista kukista.

Hyvää ja kukkivaa kesää kaikille!





sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Madeiran kasvien lumoissa


Madeira on kasvien paratiisi. Ilma on kostean lämmin ja maaperä ravinteikas. Saarella on eri kasvivyöhykkeitä, esimerkiksi suomalainen pihlaja viihtyy hyvin. Kuivuus on jonkin verran vaivannut, joten vettä varastoidaan. Vesien varastoinnista muistuttaa levadat. Pengerrykset ja vesikanavat ovat Madeiran tunnus.

Metsään on istutettu eukalyptuspuita maaperää sitomaan. Eukalyptus leviää ja vie alaa alkuperäislajikkeilta. Vuorilla on myös laakeripuita sisältävää Lauri Silva -metsää, jota voi nimetä "peikkometsäksi". Banaaniviljelmiä oli kaikkialla, jopa kerrostalojen välissä. Hotellimme vieressä oli siirtolapuutarha. Maaliskuun puolivälissä runsas kukinta oli aluillaan.

Vierailimme kasvitieteellisessä puutarhassa, orkideatarhalla, Monte Palacen trooppisessa puutarhassa ja Palheiro Ferreiron puutarhassa. Kuvat puhukoot puolestaan.


Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita














lauantai 18. lokakuuta 2014

Kreetan luontoa ja kasveja

Kanariansaarten jälkeen Kreetan kasvisto yllätti. Kreetalla oli paljon tropiikin koristekasveja kuten yllä olevan kuvan Kukonharja. Kukonharja löytyi ruukkukukkana pienen vuoristokylän ravintolan pihasta. Ilma oli lokakuun puolivälissäkin Suomen helteiden kaltainen, merivesi oli lämmintä. Kuivuus on haaste kukille.

Hotellihuoneemme ovelta oli näkymä oliivipuulehtoon. Kreetan tärkeimpiä elinkeinoja on turismi ja oliivit. Vuorilta saavat hyvää vettä. Oliivipuiden ohella rinteessä oli juuresmaita.

Huoneemme parvekkeelta luvattiin avoin merinäkymä. Parvekkeelta näkyikin meri juuri ja juuri. Onneksi sai ihailla alla olevia kasveja. Olimme perillä illalla myöhään pimeässä, aamulla herätessäni ryntäsin parvekkeelle yöpaita päällä. Piti peräytyä, kun huomasin, että koko ravintolayleisö näki minut. Parvekkeella taustamusiikkina oli ravintolan katon tuuletin.



Hedelmien suhteen ovat omavaraisia. Matkallani törmäsin granaattiomeniin ja sitrushedelmiin.





Pasuunakukat, Oleanterit, Lamppuharjat, Ihmeköynnökset, Kiinanruusut, jalostetut ruusut ym. kukat koristivat maisemaa.



Saaren eteläosassa oli vuoristomaisemaa ja kuivaa Libyanmeren rantahietikkoa. Rotkojen välissä oli virkistäviä puhdasvetisiä vuoristopuroja, joiden varrella kasvillisuus oli vihreää. Vuorten rinteillä oli havupuita.

Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.

torstai 21. elokuuta 2014

Kesä kukkien kuluupi



Kesä on jälleen kallistunut syksyä kohti. Levitin syyslannoitteen puutarhakasveille sopivasti juuri ennen sateita. Tänä kesänä haasteena oli kesäkuun kylmyys ja sateet, heinäkuun kuivuus ja helle ja nyt taas sateet. Kukat kasvattivat pitkät varret, jotka helteellä kaatuivat pitkin maata. Onneksi heinäkuun lämpö sai kukat kukkimaan. Tänä kesänä ensimmäistä kertaa puutarhaani vaelsi kotiloetanat. Olen laittanut niitä suolaveteen. Etanat syövät hetkessä kukkien lehdet ja varret.




Tänä kesänä kiinnostuin ruusuista ja kärhöistä, joita nyt on puutarhassani useampia. Mielenkiinnolla seuraan selviävätkö talven yli.



Kukat houkuttelevat hyönteisiä ja somistavat kauneudellaan. Hede on kukkivan kasvin lehtimäinen osa. Kukka muodostuu verholehdistä, terälehdistä, hedelehdistä ja emilehdistä (Lähde: wikipedia).

Nautitaan vielä elokuun kukkaloistosta. Sinipallo-ohdakkeet, ruusut, nauhukset, rantakukat, tädykkeet ja syysleimut kukkivat paraikaa. Mehitähdet aloittelevat ja alppikärhö kukkii jo toista kertaa. Kompostin viereen oli ilmestynyt iso nauhus, ilmeisesti olen sen joskus istuttanut en vain muista.



Sivuilla olevat kuvat omistaa Heli Veripää, ellei toisin mainita.